Olutsnobismia, osa 13

Tänään testattin pari norjalaista herkkua. Nøgnen Dark Horizon (third edition), makean espessomainen imperial stout,  ja sake-hiivalla pantu, hedelmäisen maukas Red Horizon.

Tervetuloa takaisin

Oho! Tampereella Tammelantorin laidalla toiminut Kahvila Hertta avataan uudelleen. Kahvila on löytänyt uudet tilat Näsilinnankadulta, jossa avajaisia vietetään tänään 18.9.

Kooste päivän uutisista

Aamuradion juontaja irtisanoutui kesken suoran uutislähetyksen Norjassa lauantaiaamuna. Tämän jälkeen veitsen kanssa heilunut iski ohi kävellyttä miestä rintaan.

Koko sotku oli Heinäluoman mielestä tarpeeton. Tämä kertookin jo sen, että Symphonicities-kiertueen konseptissa on jotain hassua.

Tärkeintä kuitenkin on, että olen pystynyt ajamaan ehjän kisan”, hän totesi rallin MM-sarjan nettisivuilla.

Osalle uutinen tuli täytenä yllätyksenä, jotkut osasivat sitä jo odottaa. Poliisin mukaan naiset ovat todennäköisesti lähtöisin Itä-Euroopasta, mahdollisesti Romaniasta.

Lähde: www.hs.fi

Olutsnobismia, osa 12

Tanskalaisesta Mikkelleristä on viime vuosien kuluessa tullut monipuolisen, kekseliään ja pääosin laadukkaan oluttuotantonsa ansiosta yksi arvostetuimmista pienpanimoista. Sen listalta löytyy useita kymmeniä erilaisia oluita, joiden joukossa on niin tulkintoja perinteisistä oluttyypeistä kuin uudenlaisia kokeiluja – kaikkia ei tosin enää ole saatavana.

Beer Geek Breakfast, yksi panimon klassikoista, on Mikkellerin näkemys olutnörtin aamupalasta. Ohramaltaiden lisäksi vahvassa stoutissa on käytetty kauraa, jonka voi ajatella korvaavan aamupuuron,  ja olut on tietenkin maustettu kahvilla.

Väriltään Beer Geek Breakfast on lähes mustaa, ja lasiin kaadettuna sitä koristaa ruskea pitkään kestävä vaahto. Oluen tuoksu on hyvin paahteisen maltainen ja kahvinen sekä hivenen lakritsainen ja salmiakkinen.  Maku on suhteellisen voimakas, erittäin paahtuneen, miltei palaneen maltainen. Siitä löytyy myös kahvia, lakritsaa ja lääkeyrttiuutteen  vivahteita. Varsin katkera maku päättyy niin ikään katkeraan humalointiin, jonka aromit jäävät pyörimään suuhun pitkäksi aikaa.

Eläintarhan ihmeitä

Olutsnobismia, osa 11

Viime viikkoina oluen ystävillä on ollut Tampereella mistä valita, kun ravintola Tuulensuu avasi ovensa putkiremontin jälkeen. Tarjolla on yli 130 uutta olutta, jotka ravintolan henkilökunta toi remontin aikana tekemältään matkalta Belgian ja Hollannin panimoihin.

Untoblogin tiimi aloitti eksoottisiin tuliaisiin tutustumisen De Dollen Extra Export Stoutilla ja Strousen Pannepeutilla. Molemmat olivat erinomaisia oluita.

De Dollen stoutin export-määre viittaa siihen, että oluttyyppi on alkujaan tarkoitettu kestämään pitkiäkin kuljetusmatkoja ja on siksi normaaleja stouteja vahvempi. Vahvuus voi kuitenkin tehdä oluista paitsi paremmin säilyviä myös maultaan tympeän alkoholimaisia.  De Dollessa alkoholi pysyy onneksi hyvin piilossa, ja oluen järeyden huomaa vain voimakkaasta mausta ja runsaasta aromikirjosta.  Hyvin tumman ruskean oluen tuoksussa on havaittavissa ainakin  kahvia, lakritsaa ja suklaata. Samoilla linjoilla jatkava maku on lisäksi paahteisen maltainen ja ehkä aavistuksen hedelmäinen. Loppua kohden päätään nostaa reilu, mutta runkoon nähden tasapainoinen humalointi.

Struisen Pannepeut on puolestaan  varsin tyylipuhdas vahva belgiale. Tummanruskean oluen tuoksu on hedelmäisen maltainen.  Hieman makean viinin (portviinin?) mieleen tuova makua hallitsevat kuivatut hedelmät, maltaisuus sekä siirapin ja karamellisoituneen sokerin aromit.

Olutsnobismia, osa 10

Ensimmäinen kerta Nøgne Ø:n India Pale Alen kanssa ei mennyt aivan nappiin.  Kaadoin innostuneena suodattamattoman oluen pullosta kerralla lasiin, hiivan jäänteet ja kaikki. Se oli paha virhe. Sekoittuessaan juomaan hiiva leikkaa lähes täysin humaloiden aromit.  Ja India Pale Ale ilman humalointia on kuin levysoitin ilman neulaa.

Oikeaoppisesti toimiva antaa oluen seistä rauhassa pari päivää kaupasta kiikuttamisen jälkeen. Näin hiivat laskeutuvat pullon pohjalle. Lasiin olut kaadetaan varovasti, jotta hiiva ei ryntää juoman joukkoon. No, toiset oppivat kantapään kautta, jotkut ovat snobeja syntyessään.

Tässä asiassa kannattaa olla ortodoksi, todellinen oikeaoppinen. Aiheeseen paneutuneet ovat  ylistäneet olutta, ja Nøgne Ø:n IPA on tosiaan kehunsa ansainnut. Kyseessä on erittäin hieno ja monipuolinen olut.

Nøgne Ø:n IPA on samea, tumman kuparinruskea. Tuoksu on monimuotoinen. Siitä löytyy niin havua ja mäntyä kuin hedelmää ja kukkiakin. Reipas humalointi määrittelee myös maun, jossa on vivahteita greipistä, sitruksesta ja pihkaisesta havumetsästä. Aavistuksen makea mallaspohja täydentää humalan katkeraa aromia ja varmistaa sen, ettei humalointi mene överiksi.  Jälkimaku on pitkä ja katkera.

Olutsnobismia, osa 9

Brittiläisen Fuller’s-panimon 1845 Celebration Ale palasi pienen tauon jälkeen  Suomen markkinoille. Tämä on mukava asia, sillä alkujaan vuonna 1995 panimon 150-vuotissyntymäpäiviksi pantu olut on oikein hieno tuotos.

Väriltään 1845 on tummanruskea. Sen tuoksussa on paahtunutta, viljaisaa mallasta. Maussa paahtuneisuuden rinnalle nousee karamellisoituneen maltaan makeus. Oluen mallasrunko ja humalointi ovat hienosti tasapainossa. Humala ei peitä muita makuja alleen, vaan nousee vaivihkaa esiin makean maltaan alta ja muuttaa kokonaisuuden loppua kohden miellyttävän katkeraksi.

Hampurilaisten invaasio

Nettiuutisointi on muuttanut huomattavalla tavalla juttujen otsikointia. Enää niissä ei tiivistetä olennaista. Tärkeämpää on houkutella lukijoita epämääräisillä vihjauksilla ja lupauksilla.  En tiedä, mitä tällä Ylen uutisotsikolla haettiin, mutta ainakin se herätti villejä mielikuvia ja sai veden nousemaan kielelle. Totuus linkin takana oli astetta arkisempi.

Tottelemattomat hampurilaiset ryntäsivät jäälle vetoomuksista huolimatta

Olutsnobismia, osa 8

Tämä on tietääkseni ensimmäinen maistamani barley wine -tyylinen olut. Väriltään syvän tumman punaisen Flying Dogin Horn Dogin tuoksussa on makeaa mallasta, marjaa ja ja hedelmää.  Marjaisa ja hedelmäinen sävy jatkuu maun puolella, jossa voi lisäksi aistia toffeeta ja lakritsia. Jälkimaussa makeus taittuu katkeruudeksi  ja alkoholi nostaa jonkin verran päätään. Horn Dog on hyvä talvi-iltojen lämmittäjä ja kaikin puolin maukas olut. Kokonaisvaikutelmaa tosin heikentää omaan makuun turhan tuhti alkoholin vivahde.