Olutsnobismia, osa 11

Viime viikkoina oluen ystävillä on ollut Tampereella mistä valita, kun ravintola Tuulensuu avasi ovensa putkiremontin jälkeen. Tarjolla on yli 130 uutta olutta, jotka ravintolan henkilökunta toi remontin aikana tekemältään matkalta Belgian ja Hollannin panimoihin.

Untoblogin tiimi aloitti eksoottisiin tuliaisiin tutustumisen De Dollen Extra Export Stoutilla ja Strousen Pannepeutilla. Molemmat olivat erinomaisia oluita.

De Dollen stoutin export-määre viittaa siihen, että oluttyyppi on alkujaan tarkoitettu kestämään pitkiäkin kuljetusmatkoja ja on siksi normaaleja stouteja vahvempi. Vahvuus voi kuitenkin tehdä oluista paitsi paremmin säilyviä myös maultaan tympeän alkoholimaisia.  De Dollessa alkoholi pysyy onneksi hyvin piilossa, ja oluen järeyden huomaa vain voimakkaasta mausta ja runsaasta aromikirjosta.  Hyvin tumman ruskean oluen tuoksussa on havaittavissa ainakin  kahvia, lakritsaa ja suklaata. Samoilla linjoilla jatkava maku on lisäksi paahteisen maltainen ja ehkä aavistuksen hedelmäinen. Loppua kohden päätään nostaa reilu, mutta runkoon nähden tasapainoinen humalointi.

Struisen Pannepeut on puolestaan  varsin tyylipuhdas vahva belgiale. Tummanruskean oluen tuoksu on hedelmäisen maltainen.  Hieman makean viinin (portviinin?) mieleen tuova makua hallitsevat kuivatut hedelmät, maltaisuus sekä siirapin ja karamellisoituneen sokerin aromit.